Internet ja viestintä

Tämä teksti on kirjoitettu 13.9.2012 käydyn Ajatuksia Hoffissa kokoontumisen kriittisen internet keskustelun pohjalta ja siihen on lisätty kirjoittajan aiheeseen assimiloimia asioita. Kirjoituksessa ei siis käsitellä pelkästään keskustelussa esiin tulleita tietoja, näkemyksiä tai mielipiteitä, vaikka ne ovatkin keskeisessä asemassa kirjoituksessa.

 

Internet on viimekädessä se mediamuoto, joka määrää median kehitystä. Kaikilla muilla median muodoilla on mahdollisuus kehittyä internetin avulla. Internetillä voidaan nähdä olevan seuraavanlaisia viestinnällisiä ominaisuuksia Juhani Wiion käsityksen mukaan internetin luonteesta (sitran raportti media uudistuvassa yhteiskunnassa):

1.       Internet ei sido käyttäjää aikaan paikkaan eikä tiettyyn sisältöön. Kuitenkin sillä on kyky toimia massakäytössä   
2.  Internet siirtää vastuun käyttäjälle. Internetissä voi keskustella vapaasti kaikkien siellä läsnä olevien tahojen kanssa interaktiivisesti. 
3. Mahdollisuus nopeaan muutokseen 
4. Kansalaisryhmiä voidaan tavoittaa mediassa kohdennetusti 
5.  Mahdollistaa, ainakin teoriassa, tehokkaan tavan tuottaa kohdennettuja tukipalveluja myös yhteiskunnallisille kehityshankkeille

     Kun nämä ominaisuudet yhdistetään suureen globaaliin viestintäkenttään, niin voidaan todeta isojen mediamonopolien menettävän merkityksen internetissä. Esimerkiksi joistain maailman tapahtumista voi saada tietoa monesta eri lähteestä internetissä yhden ison uutistoimiston sijasta. Yhdysvaltalaisen toisinajattelijan Noam Chomskyn mukaan tämä johtaa siihen että: ”Maailmassa on kaksi suurvaltaa Yhdysvallat ja yleinen mielipide”. Tällä Chomsky kritisoi Yhdysvaltojen uutisointia Lähi-idän toimintaansa ja toteaa internetin olevan mahdollisuus, jos ei jo valmis tie, kohti totuudenmukaisempaa käsitystä maailman tapahtumista. Se siis mikä mahdollistaa tämän on internetin valtava eri tiedonlähteitten määrä. Tästä herää kuitenkin kysymys, että mahtaakohan yleinen mielipide saavuttaa totuutta tapahtumista kuitenkaan täysin internetin avulla, joten mitä voidaan sanoa loppupeleissä internetin tuomasta mahdollisuudesta yleisen mielipiteen muutokseen kohti parempaa. Voimme kuitenkin lähestyä kysymystä joillain ehdoilla, jotka ovat välttämättömiä Chomskyn toteamuksen pätevyydelle.

1. Ihmisten tulisi olla kiinnostuneita maailman tapahtumista ja selattava valtava määrä erilaisia lähteitä. 
2.  Ihmisillä tulisi olla kriittinen tarkastelukyky tietolähteilleen.

Onko ihmisillä kuitenkaan riittävästi kiinnostusta tutkia useita eri lähteitä tai tarpeeksi kiinnostusta tutkia enemmän tai vähemmän epäsuorasti itseensä vaikuttavia tapahtumia? Mahtaako ihmisillä olla tarpeeksi pohjatietoja voidakseen arvioida lähteitä kriittisesti? Ehkä ehdot eivät täyty tarpeeksi, mutta ne voivat viedä yleistä mielipidettä lähemmäs totuutta. Onko ihmisillä edes mahdollista arvioida lähteitä kriittisesti riippuu paljon ihmisen lähtötiedoista ja itse uutisoinnista. Vaikuttaa siis siltä, että internetillä on mahdollisuus tuoda suuriakin määriä ihmisiä kohti todenmukaisempaa käsitystä tapahtumista, mutta paljon riippuu itse lähteestä, pitäessämme ihmisten rajallista kykyä kiinnostumiseen ja kriittiseen arvioimiseen jonkinlaisena rajana. Tämän takia tutkimmekin seuraavaksi internetiä viestintäkeinona jostain tilanteesta, eli uutisointia.

Uutisoinnissa internet viestinnän muotona

Ulkomaan uutiset tulkitsevat maailman tilaa erilaisten tilanteiden pohjalta. Ulkomaan toimituksen uutiskriteerit ovat yleensä kaikkea muuta kuin selkeitä ja niihin vaikuttaa monet toimittajien tiedostamattomat ja tiedostettavat tekijät. Silloin kun jostain tilanteesta on vaikea saada tietoa ihmiset luottavat eniten uutisoijiin. Inhimillinen tulkinta on kuitenkin usein kärjistettyä, yksipuolista, kapea-alaista ja usein vääräkin. Internetissä epätodenmukaisemmatkin uutiset saattavat levitä räjähdysmäisesti. Uutisoinnilla esimerkiksi tunteita herättävä kuvamateriaali vaikuttaa levitessään yleiseen mielipiteeseen, jolla on suora seuraus politiikkaan. Uutisoinnin vaikutus yleiseen mielipiteeseen on silloin suurinta kun epävarmuus on suurinta, mistä johtuu ihmisten suuri tiedonhalu. (Ulkomaanuutisten uusi maailma. Turo Uskali)

Vaikuttaisi siis siltä, että epävarmuuden ajan pohjaton tiedonjano ja uutisoinnin inhimillisyydestä johtuva tasonvaihtelu vaativat runsaasti lähteiden lukemista, jotta todenmukainen todenmukaisinta näkemystä lähestyttäisiin, mutta todellisuuden lähestyminen on vakaammalla pohjalla lähteitä ollessa paljon, vaikka väärän tiedonkin voidaan katsoa leviävän internetissä tehokkaasti.

Internetin tehokkuus näkyy myös ikävien asioiden uutisoinnissa. kun tähän yhdistetään tehokkuus, niin on vaarana, että suuressa katastrofi informaation määrässä etäännymme muista ihmisistä. Jatkuvat valtavat uhriluvut saattavat ajaa meitä pois empatia kyvystä toisia ihmisiä kohtaan. Kuitenkin internetin lähteiden monialaisuus kumoaa tämänkin ongelman. Katastrofeista löytyy lähteitä laajemmalta alueelta, esim. valokuvia, omaisien haastatteluja, asiantuntijoiden lausuntoja… , jotka yhdessä tuovat meille myös tunteellisen totuuden. Internet voisi siis lähentää meitä Levinasin teorian mukaiseen kasvojen kohtaamiseen ja saada meidät vahvemmin tilanteeseen.

Tehokkuuden kaikki ongelmat eivät kuitenkaan täysin itsestään selvästi kumoudu. Esimerkiksi internetissä on ”äänekkäitä” maailman tilanteesta uutisoivia sivustoja, joissa pyritään uutisoimaan mahdollisimman paljon uutisia mahdollisimman lyhyesti. Tällaiset uutissivustot ovat tarkoitettuja suurille yleisöille ja niiden tarkoitus onkin esittää mahdollisimman paljon uutisia, jotta jokaiselle löytyisi jotain mielenkiintoista. Tällainen uutisointi harvoin on laaja-alaista ja niissä on harvoin useita eri kantoja esiteltynä. Kuitenkin jälleen suuri lähteiden määrä varmistaa myös useitten eri kantojen esittelyn. Suuri lähteiden määrä tuntuu siis jokaisessa suhteessa parantavan uutisten laadullista perustaa, vaikka ne eivät olisikaan yhtä helposti esillä kuin matalampilaatuiset suurelle yleisölle tarkoitetut uutiset.

On myös vaarana, että kaiken tiedon ollessa helposti saatavilla internetistä, emme vaivaudu ajattelemaan etukäteen mitään, koska voimme vain katsoa ongelmallisen asian internetistä miettimättä itse ensin asiaa. Tämä johtaa luovan ja syvällisen ajattelun surkastumiseen ja instrumentalismin. Tämä on internetin tehokkuuden varjopuolia ja tämän takia internetistä on käytävä kriittistä keskustelua (Henrik Villanen).

Internetin vaikutus seksuaalisuuteen

Internetillä voidaan siis nähdä olevan suurikin vaikutus viestinnässä. Miten tämä näkyy ihmisten seksuaalisuudessa? Sanna Karkulehdon näkemys viestinnän vaikutuksesta seksuaalisuuteen 2000-luvun mediassa (Sanna Karkulehto, Seksin mediamarkkinat):

      Median käsittelytapa joko murtaa tai vahvistaa tai sekä murtaa että vahvistaa seuraavia asioita

1. Seksuaalisuuden alueella asetettuja kulttuurillisia ihanteita ja odotuksia 
2. Tapoja esitellä julkisesti kulttuurisia normeja seksuaalisuuksia tai 
3.  yleistää suhtautumista seksuaalisuuteen ja hyväksikäyttöön

Foulcault määritteli  länsimaisen yhteiskunnan seksuaalisuuskeskeiseksi. Hänen mukaansa tämä tapahtui 1700-1800-luvulla. Seksuaalisuudesta muodostui ruumiillisten toimintojen, halujen ja intohimojen ilmaisun kontrolloitu seksuaalitieteellisen sekä yhteiskunta-taloudellisen vallankäytön ydin. Seksuaalisuudesta tuli kansalaisten toiminnan säätelyn väline. Seksuaalisuudesta muodostui tietty määritelty identiteetti (Sanna Karkulehto, Seksin mediamarkkinat).  Kuitenkin internetin laajuus myös seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa voi vähentää kulttuurillisia ihanteita ja odotuksia, sekä antaa uuden tavan olla seksuaalinen olento. Internet antaa eräänlaisen vapaan seksuaalisen minän kehityksen. Tällaisia minä tekniikan muotoja ovat Facebook-profiili, avatar-hahmot, peliprofiilit, nettiyhteisö henkilöllisyydet, chat-persoonat, blogit, omat kuvasivut ja fanisivustot. Internetin avulla meillä voisi siis periaatteessa olla mahdollisuus päästä eroon seksuaalisuuden normaaliudesta.

Valtio vai yksilö

Miten valtion sitten tulisi suhtautua tällaiseen internetin viestinnän ominaisuuksiin. Internet on kasvava vaikuttaja jokapäiväiseen elämäämme. Tulisiko internetin käytön palvella yksilön tarpeita, joihin valtio sopeutuu vai tulisiko internetin palvella valtion tarpeita joihin yksilö sopeutuu? Tämän kysymyksen vastaus on edellisen keskustelun aiheen internet ja oikeus lisäksi myös viestinnän aihe. Voisiko demokratian hitautta kitkeä esimerkiksi nettiäänestyksillä? Tämän voitaisiin nähdä olevan tie suoraan demokratiaan. Erilaisista asioista voitaisiin äänestää netissä. Ongelmaksi tulee rajanveto vastaustapaan. Mielipiteen perustelua ei saisi rajoittaa sillä sen oleellisuutta ei voida vähäksyä, mutta kuka kykenee lukemaan kaikkien kansalaisten kirjoittamia esseitä. Pelkät monivalinnatkin jättävät paljon hämärän peittoon ulkoisesti asetettujen vastausvaihtoehtojen takia. Toisaalta onko kaikkien kansalaisten edes kannattavaa antaa mielipiteitä? Onko kansa kyllin viisas tehdäkseen hyviä päätöksiä? Kaikkien kansalaisten kantojen saaminen kysymykseen on erittäin laaja-alaisesti kysymyksen pohtimista, milloin hyvien kantojen lisäksi saadaan huonoja kantoja. tämän ongelman poistaisi oligarkia. Toisaalta asioilla on taipumus olla yhteydessä toisiinsa erittäin monella eri tavalla ja kaikkien näkökulmien esilletuominen ei ole tällöin mitenkään huonoa.

Johtopäätös

Internetillä voitaisiin siis nähdä olevan mahdollisuus parantaa ymmärrystämme maailman tilasta tiedon ja tunteiden avulla. Se voi myös vaikuttaa normaalin seksuaalisuuden kahleista poistumiseen kohti todellista seksuaalista minää. Lisäksi internet voi olla tie kohti oikeudenmukaisempaa ja paremmin päätöksiä tekevää demokratiaa.

Henrik Villanen